Suunnittele helposti tuhkaportaat ja katso hinta heti – tervetuloa Online Designeriin.
Vuosien saatossa saarni on käytetty keihäisiin, suksiin ja sauvoihin, ja 1980-luvulle asti se oli hallitseva materiaali tennismailojen rungoissa. Brittiläinen yritys Morgon Motors on valmistanut autoja vuodesta 1909 lähtien. Yksi niiden keskeisistä materiaaleista on tuhka, joka one käyttää alustan rakentamisessa.
Saarni(Fraxinus excelsior) on yksi Ruotsin alkuperäisistä puista. Nykyään se on yksi yleisimmistä syreenien heimoon kuuluvista jaloista lehtipuista. Sen luontainen esiintymisalue ulottuu Hudiksvalliin asti Hälsinglandin maakunnassa. Saarni kasvaa kaikkialla Pohjoismaissa, Ahvenanmaalla, Euroopassa ja Turkin Aasian puoleisessa osassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.
Puu voi kasvaa jopa 30-metriseksi ja sen ympärysmitta voi olla jopa 7 metriä. Tuhkapuilla on tärkeä merkitys koko luonnon monimuotoisuudelle, erityisesti monille jäkälille ja sammalille. Puussa kasvaa yli 200 lajia eri eliöryhmistä. Se viihtyy kosteassa ja kylmässä maaperässä.
Erityinen ilme, joka on helposti tunnistettavissa
Varsi on aluksi sileä ja harmaanvihreä, mutta se halkeilee ja harmaantuu ajan myötä. Oksat ovat karkeat ja kaarevat, joten saarni on helppo tunnistaa. Puulla on myös mattapintaiset, mustanruskeat talvinuput, jotka muistuttavat peuran sorkkia, mikä tekee siitä myös tunnistettavan. Saarnipuun kasvukausi on lyhyin, kesäkuusta syyskuuhun, ja se kukkii vasta noin 30 vuoden iässä. Tuhkapuita on usein kujilla, laitumilla ja heinäpelloilla, joilla lehdet ovat eläinten rehua.
Aikaisemmin tuhka on ollut tärkeä kansanlääkinnässä, sillä puun eetteriöljypitoisuudella on ominaisuuksia, kuten yskänlääkettä, yskänlääkettä ja kouristuksia lievittävää vaikutusta. Historiallisesti se on ollut tärkeä osa erilaisia lääkkeitä.
Tuhka on erinomainen materiaali portaisiin.
Laatikko on erittäin kestävä, vakaa ja painava. Siinä on hyvin vähän oksia, ja kuten vaaleissa puissa on tapana, se tummuu ajan myötä. Ulkokäyttöön tarkoitettujen puulajien kyllästäminen on välttämätöntä lahon vastustamiseksi.
Tuhkapuu on tunnettu hyvästä kestävyydestään ja iskunkestävyydestään, minkä vuoksi se on suosittu materiaali monenlaisissa sovelluksissa. Sillä on hyvät lujuusominaisuudet, se on helppo liimata ja sillä on hyvä naulaus- ja ruuvilujuus. Historiallisesti laatikko on ollut hyödyllinen puutarhatyökaluille, keihäille, suksille, tennismailoille ja mailoille. Nykyään käytämme tuhkaa huonekaluissa, kalusteissa, lattioissa, portaissa ja portaiden kaiteissa.
Tuhkaportaat kestävät päivittäistä kulutusta ja kulutusta
Muita puun ominaisuuksia ovat sen kovuus ja kestävyys. Tämän vuoksi tuhka on sopiva materiaali portaiden valmistukseen, jotka kestävät päivittäistä kulutusta. Tuhkaportaat kestävät kolhuja ja naarmuja, raskaiden huonekalujen painoa ja raskasta liikennettä menettämättä muotoaan. Tuhka on myös sopiva materiaali portaisiin, koska se on joustava. Puuta voidaan taivuttaa halkeilematta tai murtumatta, minkä ansiosta siitä voidaan muotoilla upeita portaita. Se mahdollistaa myös erimuotoisten ja -mallisten portaiden luomisen eri huoneisiin ja sisustustyyleihin sopiviksi.
Puussa on erittäin kaunis kuvio
Tuhkapuu, jota kutsutaan myös nimellä saarni, on yksi arvokkaimmista puulajeista. Puutavara on helposti työstettävää ja suorasärmäistä riippumatta siitä, käsitelläänkö sitä käsin vai koneella. Saarni kuuluu huokoisiin puulajeihin. Kevätvehnällä on suuret suonet, kun taas kesävehnä on hienohuokoista. Se tuottaa erittäin kauniin kuvion erityisesti puutavaraan, jossa on seisovia vuosirenkaita. Tyvipuu vaihtelee kellertävän valkoisesta vaaleanruskeaan, joskus jopa hieman punertavaan.
Saarni ei ole aitoa sydänpuuta, mutta vanhemmissa puissa voi olla tummanvärinen ydin, jota kutsutaan oliivituhkaksi. Väärä ydin on kuin värimuutos, ja se on puun reaktio äärimmäiseen kylmyyteen, kuivuuteen tai sienitautiin. Jos tumma ydin johtuu lämpötilan muutoksista, puun ominaisuuksiin ei vaikuta, kun taas sieni-infektio heikentää lujuutta. Puu kestää myös huonosti hyönteisiä.
Tuhkapuu palaa hyvin, koska se kuivuu nopeasti. Nykyään sitä kuitenkin myydään harvoin kuitupuuna, vaan sitä käytetään enemmän selluloosan raaka-aineena sekä sulfiitti- että sulfaattisellun valmistukseen.
Saarni on kovaa ja kestävää puuta, joten se soveltuu hyvin portaiden valmistukseen.
Yggdrasilissa asuivat Asa-jumalat.
Norjalaisessa mytologiassa saarni oli elämän puu, joka tunnettiin nimellä Yggdrasil. Puu kannatteli oksillaan sekä jumalien että ihmisten maailmaa. Puun ympärillä oli meri. Vaikka tietoa siitä, minkälainen puu Yggdrasil oikeastaan oli, monet ihmiset olettavat, että se oli saarni.
Yggdrasilissa asuivat kaikki elävät olennot. Kruunun huipulla oli Asgård, jossa asareina tunnetut jumalat asuivat. Jotkut ovat Thor, Odin, Freyja ja Idun. Odinin korpit, Hugin ja Munin, lensivät elämän puun ympärillä ja kertoivat hänelle kaiken näkemänsä. Yggdrasilin oksalla oli Midgard, jossa asui ihmisiä, myös viikinkejä. Kuori muodosti vuoret ja laaksot, kaste muodosti järvet ja sammal muodosti metsät.
Keski-Maan tuolla puolen ja meren takana, kaukana maailman päässä, oli Utgard, jossa asuivat jättiläiset. Jos ihmiset menivät liian kauas merelle tai vuorille, he saattoivat päästä liian lähelle Utgardia ja päätyä sinne. Aesirien ja jättiläisten välillä käytiin monia taisteluita. Maan alla, juurilla, oli Niflheimin alamaailma. Siellä makasi lohikäärme Nidhögg, joka mässäili Yggdrasilin juuria.
Monet jumalat ja ihmiset tuhoutuivat Ragnarökin aikana, joka on norjalaisen mytologian keskeisin elementti. Elämän puu Yggdrasil järisi, kun taivaat halkeilivat ja jumalat astuivat ratkaisevaan taisteluun. Odin, Thor ja Freyr ovat joitakin kuolleista jumalista. Kun kaikki oli ohi, maailma nousi jälleen merestä, ja pellot kasvoivat ilman, että kukaan oli niitä kylvänyt. Muutama jumala ja kaksi ihmistä olivat selvinneet hengissä ja elivät uudessa maailmassa.
Monet kaupungit ympäri Ruotsia on nimetty Asgårdin jumalien mukaan tai niillä on yhteys norjalaiseen mytologiaan, kuten Odensvi, Torshälla ja Frövi sekä Ullevin stadion.
Kevätpuulla oli maagisia ominaisuuksia
Aiemmin hoitopuun istuttaminen omalle tontille oli itsestäänselvyys. Useimmiten kyseessä oli lehtipuu, kuten tammi, saarni tai lehmus. Ajatus siitä, että vanhoilla puilla on maagisia ominaisuuksia, jotka pitävät pahat voimat loitolla, on vanha. Puu oli linkki henkimaailmaan, ja se toimi suojahenkenä. Eri puulajeilla oli erilaisia ominaisuuksia, esimerkiksi lehmus edusti rakkautta.
Talonpoikaisyhteiskunnassa kunnioitettiin vanhoja puita, jotka olivat seisoneet samalla paikalla vuosisatoja. Puut olivat linkki sukupolvien välillä. Sen juuret maassa ja sen taivaalle ulottuvat oksat nähtiin merkkinä siitä, että puulla oli erityisiä kykyjä.
Ihmiset uskoivat, että peikot ja peikot asuivat puussa ja sen alla ja että niillä olisi suora vaikutusvalta tuleviin tapahtumiin, jos ihmiset häiritsisivät niitä, joten he kohtelivat puuta kunnioittavasti. Esimerkiksi hoitopuun kaataminen tai edes oksien katkaiseminen tai lehtien ottaminen oli mahdotonta.
Upea puu merkitsi vaurautta
1800-luvun loppupuolella suuren puun käytännön hyödyt maatilalla alkoivat nousta yhä tärkeämpään asemaan. Komea puu oli merkki vauraudesta ja koristi koko kartanoa. Arvostettiin myös puun kykyä imeä kosteutta maaperästä ja pitää talon perustus kuivana. Käsitys hoitopuun maagisista voimista jatkui kuitenkin pitkälle 1900-luvulle.
Kun maaseutu tyhjeni ja kaupungit laajenivat, hoitopuu menetti merkityksensä. Monet ihmiset menettivät yhteyden perheviljelmään, joka oli aiemmin ollut itsestään selvä ja tärkeä. Nykyään fyysinen paikka, johon voi olla yhteydessä, ei ole läheskään yhtä tärkeä. Puun kyky heijastaa aikaa ja vuodenaikoja on kadonnut. Nykypäivän asuinympäristöissä on monia etuja, mutta niistä puuttuu kasvavan puun tarjoama dynaamisuus ja omaperäisyys.
