Me Stepstalla valmistamme puisia sisäportaita, jotka ovat tällä hetkellä ainoa täysin uusiutuva, ekologinen ja ympäristöystävällinen rakennusmateriaali. Onneksi puuportaiden käyttö on myös lisääntynyt huomattavasti suuremmissa hankkeissa ja julkisissa tiloissa. Teemme kovasti töitä löytääksemme jatkuvasti tehokkaampia virtauksia, jotka myös pienentävät hiilijalanjälkeämme, mutta tällä hetkellä ei ole mahdollista välttää täysin päästöjä myynnin, tuotannon ja toimituksen aikana. Siksi olemme päättäneet kompensoida kaikki päästömme sertifioiduilla hankkeilla, jotka tuottavat todellisia ilmastohyötyjä tässä ja nyt.
Vuonna 2022 osallistuimme Bhadlan aurinkosähköhankkeen yhteisrahoitukseen Intiassa. Tämä hanke auttaa vähentämään päästöjä yhdessä maailman nopeimmin kasvavista maista, jossa suurin osa maan sähkönkulutuksesta on hiiltä. Sen sijaan aurinkoa käytetään uuden sähkön tuottamiseen, mikä tuntuu tärkeältä, että voimme osallistua siihen.
Ympäristöystävälliset työmateriaalit
Puu on uusiutuvaa, koska se kasvaa uudelleen metsänhoidon ja uusien puiden istuttamisen avulla, mikä tekee siitä kestävän materiaalin. Puun tuottaminen vaatii vähemmän energiaa kuin teräksen ja betonin. Tämä valmistusprosessi vaatii suuria määriä fossiilisia polttoaineita. Puuta voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää uusien tuotteiden valmistukseen. Kun puutuotteita ei voida enää käyttää uudelleen ja ne on hävitettävä, ne hajoavat biologisesti ja palaavat luontoon vahingoittamatta ympäristöä.
Bhadla Solar Project on maailman suurin aurinkoenergiapuisto.
Aurinkoenergia on yksi puhtaimmista uusiutuvista energialähteistä, joka ei sisällä fossiilisia polttoaineita. Kasvihuonekaasupäästöjä ei synny, ja vaikutukset maaperään, veteen ja ilmaan ovat hyvin vähäiset. Tällä tavoin aurinkopuisto vaikuttaa myönteisesti ympäristöön.
Bhadla Solar on maailman suurin aurinkoenergiapuisto, joka sijaitsee Rajasthanin alueella Intiassa. Puisto on tärkeä askel kohti maan uusiutuvan energian tarjontaa. Intian auringonpaisteisten tuntien suurta määrää hyödyntämällä puisto auttaa vahvistamaan epävakaata sähköverkkoa. Puiston 10 miljoonalla aurinkopaneelilla voidaan tuottaa sähköä 4,5 miljoonalle kotitaloudelle.
Intia on maailman kolmanneksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Lähes 70 prosenttia sähköstä on peräisin kivihiilestä, joka ei ole ympäristöystävällistä ilmakehän eikä ihmisten kannalta. Haluamme olla mukana auttamassa Intiaa löytämään ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi. Se auttaa myös vähentämään koko maailman päästöjä. Siksi rahoitamme Bhadlan aurinkoenergiahanketta, joka on myös tarjonnut työpaikkoja Rajasthanin asukkaille.
+ 492 382 hiilidioksiditonnia vuodessa ilmastovaikutusten vähentämisenä.
Tämä vastaa 49 238 ruotsalaisen ilmastovaikutusta vuodessa.
Ruotsin hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien varrella.
Vuodesta 1970 lähtien hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet Ruotsissa. Vuonna 2021 Ruotsin rajojen sisäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 47,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä on 33 prosentin vähennys vuodesta 1990, jolloin päästömme olivat 71,4 miljoonaa tonnia.
Hiilidioksidi (CO2) on elintärkeä kaasu, joka on osa hiilenkiertoa. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt kuitenkin lisäävät ilmakehän kykyä lämmittää maapallon pintaa, mikä tarkoittaa, että maapallon ilmasto lämpenee. Tunnetaan myös kasvihuoneilmiönä. Nyt tapahtuva nopea ilmastonmuutos johtuu ihmisen aiheuttamista päästöistä, jotka johtuvat fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja kaasun, poltosta kaikkialla maailmassa.
Kasvihuonekaasut ovat ryhmä, joka koostuu pääasiassa hiilidioksidista, metaanista ja dityppioksidista. Hiilidioksidi on peräisin fossiilisten polttoaineiden poltosta, metaani eläinten ruoansulatuksesta ja dityppioksidi vapautuu maaperästä viljelyn aikana. Kaasuilla on erilaiset vaikutukset ilmastoon, ja niiden vertailemiseksi niiden ilmastovaikutus muunnetaan hiilidioksidiekvivalentiksi. Esimerkiksi metaanin osuus kasvihuoneilmiöstä on 21 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Näin ollen 1 tonni metaanipäästöjä vastaa 21 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Mitä Ruotsi tekee päästöjen vähentämiseksi?
Ydinvoiman, biopolttoaineiden ja tuulivoiman käytön lisääminen on vähentänyt Ruotsin hiilidioksidipäästöjä. Vähennys jatkuu, kun joillakin alueilla vielä jäljellä olevat fossiiliset polttoaineet korvataan sähköllä ja lämmöllä, joilla on oikeat ilmasto-ominaisuudet. Tämä tarkoittaa, että fossiilivapaan sähköntuotannon tarve kasvaa, samoin kuin investoinnit sähköverkkojen laajentamiseen ja energian joustavampaan käyttöön.
Tuulivoimalla on myös oma osuutensa, ja se on auttanut maata viemään sähköä, jolla on hyvät ilmasto-ominaisuudet.
Fossiilisten polttoaineiden, pääasiassa öljyn, käyttö oli yleistä teollisuudessa ja lämmityksessä 1970-luvun alkuun asti. Öljykriisin iskiessä öljyn hinta nousi jyrkästi vuoden 1974 alussa, minkä vuoksi teollisuuden oli vähennettävä öljyn käyttöä.
Teollisuuden päästöjen osuus Ruotsin kokonaispäästöistä oli kolmannes vuonna 2021. Tämä on 24 prosentin vähennys vuodesta 1990, ja se johtuu suurelta osin tehokkuuden parantumisesta. Hiilidioksidipäästöjä ovat muun muassa valmistusprosessit ja polttoaineiden polttaminen. Rauta- ja terästeollisuus, mineraaliteollisuus ja jalostamot aiheuttavat suurimmat päästöt. Teollisuuden päästöjen vähentäminen ei ole yhtä helppoa, mutta se on kuitenkin vähentynyt. Massa- ja paperiteollisuus on siirtynyt öljyn polttamisesta omien biopolttoaineiden polttamiseen, ja se on merkittävä tekijä päästöjen vähentämisessä. Muilla teollisuudenaloilla se kestää kauemmin, koska perinteiset päästövähennystoimenpiteet, kuten polttoaineen vaihtaminen hiilestä maakaasuun ja energiatehokkuustoimenpiteet, eivät vaikuta näihin päästöihin. Suurempi vähennys edellyttäisi radikaalimpia muutoksia, kuten prosessi- tai tuotemuutoksia.
Kierrätys ja kaukolämpö ovat tärkeässä asemassa
Poltamme suurimman osan kotitalousjätteestämme sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Käytämme myös anaerobista mädätystä tai kompostointia, ja yhä vähemmän orgaanista jätettä päätyy kaatopaikalle. Jätehuolto on siis puolittunut vuodesta 1990. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääminen vaikuttaa myönteisesti ilmastotoimiin. Jätehuolto on siis puolittunut vuodesta 1990.
Myös kaukolämmöllä lämmittäminen on osaltaan vähentänyt hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämmössä ja sähkön ja lämmön yhteistuotannossa biopolttoaineiden voimakas lisääntyminen on osaltaan vähentänyt päästöjä. Öljyn käytön sijasta sähkön käyttö kotien ja tilojen lämmittämiseen tuli tärkeämmäksi. Myös sähkökattilat ja lämpöpumppujen toiminta.
Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidivero ja päästökatto.
Ruotsissa otettiin käyttöön fossiilisten polttoaineiden hiilivero vuonna 1992. Vero on noussut vuosien mittaan ja on nyt yksi maailman korkeimmista. Tämä on edistänyt siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista erityisesti lämmityksessä.
Teollisuus-, sähkö- ja lämmöntuotantolaitoksia koskevassa EU:n päästökauppajärjestelmässä otettiin käyttöön näiden alojen hiilidioksidipäästöjen yläraja vuonna 2005. Hiilidioksidipäästökattoa alennetaan joka vuosi.
Kotimaan liikenteen päästöjen vähentämiselle on asetettu välitavoite vuodeksi 2030.
Kotimaan liikenne on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä 21 prosenttia vuodesta 1990. Päästöjen osuus Ruotsin kokonaispäästöistä on yleensä vajaa kolmannes. Henkilöautojen ja raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt ovat suurimmat. Tankattava polttoaine ei kuitenkaan ole lisännyt päästöjä ajan myötä biopolttoaineiden sekoittamisen ansiosta. Tämä liittyy vähennysvelvoitteeseen, jolla säännellään sitä, kuinka paljon biopolttoainetta polttoaineyhtiöiden on myytävä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Energiatehokkuus auttaa myös vähentämään yksittäisten ajoneuvojen polttoaineenkulutusta ja CO2-päästöjä. Ladattavien ajoneuvojen osuus kasvaa vuosi vuodelta.
Välitavoitteena on vähentää kotimaan liikenteen päästöjä 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2010 verrattuna. Vielä on matkaa, ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisäämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja liikennetehokkaamman yhteiskunnan luomiseksi.
Ruotsin pitkän aikavälin tavoitteena on, että vuoteen 2045 mennessä ei ole kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ilmakehään.
